Etelä-Suoniemen posti

ETELÄ-SUONIEMEN POSTIASEMASTA, POSTINHOITAJISTA,
POSTINKULJETUKSESTA JA POSTIN KULJETTAJISTA
VUOSINA 1898-1951

Kertoneet: Anna Erkkilä, postinhoitaja, s. v. 1888
Tilda Salonen, ompelija, s. v. 1889
Koonnut nimimerkki: Niina

Sarkolan postiasema on toiminut Etelä-Suoniemen postitoimipaikkana 1800-Iuvulta. Postiasema toimi Tyrvään alaisena ja postiliikenne suoritettiin Tyrvään välityksellä vuoteen 1898. Tällöin siirrettiin Sarkolan postiasema Siuron postitoimiston alaiseksi ja postin välitys Siuron postitoimiston alaiseksi ja postin välitys Siuroon ja Siurosta alkoi. Vuoteen 1928 oli Sarkolan postilla asema II oikeudet. Kaikki virallinen ja arvoposti oli saajan noudettava Siurosta, ainoastaan sanomalehdet ja tavalliset kirjeet saapuivat Sarkolan postitoimipaikkaan. Vuonna 1928 sai Sarkolan asema I luokan oikeudet. Sarkolan postiasema oli Siuron alaisena vuoteen 1937, siirtyen tällöin Tampereen postikonttorin valvontaan ja postinkuljetus alkoi Tampereen välityksellä. Kärjenmaahan perustettiin oma Tampereen alainen postipysäkki v. 1937. Kuljetuksen suorittivat linja-autot, arvopostin kulkiessa Sarkolan aseman kautta.

Ennen vuotta 1898 toimi kanttori Mattila Sarkolan postinhoitajana. Postitoimisto sijaitsi tällöin Vanhassa kylässä, nykyisen Kallion omistamalla tontilla (Kivikari) olleissa huoneissa. Toimipaikka siirrettiin v. 1898 HoikkaIaan, missä talon isäntä ryhtyi hoitamaan virkaa. Hän hoiti postia vuoteen 1908, jolloin se siirrettin Brummertille, Herman Brummertin hoidettavaksi. Brummert hoiti tointa kuolemaansa, syysk.1918 saakka. August Mekkonen otti postinhoitajan tehtävät suoritettavakseen 1918 loppuun. Erkkilään siirrettin toimisto 1919 alusta. Täällä se oli ensin päärakennuksessa noin 15 vuotta, vuoteen 1933, jolloin toimisto muutettiin maantien vieressä olevaan toimistorakennukseen, jossa rakennus yhä edelleen on. Koko sen ajan, kun posti on ollut Erkkilässä v. 1919-1951 on Anna Erkkilä toiminut postitoimiston hoitajana.
Silloin kun Sarkola oli Tyrvään alaisena välittivät tyrvääläiset postinkuljettajat postiliikennettä 2 kertaa viikossa. Posti kuljetettiin hevosella. Siuron ja Sarkolan välillä posti kulki 3 kertaa viikossa (vuodesta 1898 ), tiistaina, torstaina ja lauantaina. Posti oli kyllä ns. hevosposti, mutta koska kuijetuspalkkio oli pieni, ei kannattanut pitää hevosta postinkuljetusta varten. Eikä hevosella olisi voinut kulkeakaan kuin osan matkasta, sillä jäälle ei hevosella uskaltanut Siuron ja Ruolahden välillä mennä. Kulkuvälineenä käytettiin talvella kelkkaa ja kesällä venettä, sekä myöhemmin veneen ohella polkupyörää. Usein oli postinkuljettajalla käytettävänään kaksi venettä. Toisella kuljettiin Siuron ja Ruolahden välinen vesimatka ja toisella taas Suoniemen kirkonkylästä Vahalahden rantaan. Ruolahdesta kuljettiin maata pitkin jalkaisin kirkonkylään, samaten kuljettiin Vahalahden ja Sarkolan välinen matka. Kelirikon aikana jolloin ei päässyt järven yli, täytyi posti kuljettaa Haapaniemen tai Lukkilan kautta, missä oli lähin mahdollisuus vesistön ylittämiseen. Tämä matka oli tehtävä yksinomaan jalkaisin. Aikaisin aamulla lähdettiin matkaan, mutta sattui usein niin, että posti saapui vastailtayöstä Sarkolaan. Silloin, kuin posti tuotiin suoraan Kuloveden yli, saivat sarkolaiset postin luettavakseen jo n. kello 4 aikaan päivällä. Postia kuljetettiin kahdessa nahkaisessa, hihnoilla kiinnitettävässä laukussa. Nästä toisessa oli kirkonkylän ja Ruolahden postit sekä toisessa Vahalahden ja Sarkolan kylien postit. Postinkuljettajat jättivät postin kussakin kylässä määrättyyn taloon, josta kyläläiset sen hakivat. Ruolahdessa jätettiin posti pappilaan, kirkonkylän posti taas Ala-Taljalle, jonka isäntä toimi postin jakajana ja vastaanottajana. Heillä oli jokinlainen pieni postipysäkki, jonne sai jättää lähtevät kirjeet. Isäntä käytti myöskin itse hankkimaansa Talja nimellä varustettua leimaa lähtevän postin leimaamiseen. Taljan tehtävät siirtyivät vähitellen Sarkolalle, kunnes se 1920-luvulla lopetti lähtevän postin vastaanottamisen toimien sen jälkeen ainoastaan postinjakajana.

Postinkuljetus on ollut paikkakunnallamme verrattain säännöllistä. Ainoastaan ensimmäisen maailmansodan aikaan v.1917-1918 oli postinkuljetus noin puolen vuotta pysähdyksissä. Tänäkin aikana saatiin muutamia sanomalehtiä ja yksityisiä kirjeitä noin 2-3 kertaa kuukaudessa, mutta minkäänlaisia arvopostilähetyksiä ei tullut. Postinkuljetusta välitettiin kolme kertaa viikossa noin vuoteen 1930, jolloin anottiin neljä kertaa viikossa tapahtuvaan postinvaihtoon, joka lupa myöskin myönnettiin, vuodesta 1937 on posti kulkenut 6 kertaa viikossa.
Ensimmäisenä postinkuljettajana Sarkolan ja Siuron välillä toimi kanttori Riikonen vuosina 1898-1905. Hänen jälkeensä hoiti kuljetusta Kalle Salonen noin vuoteen 1924. Salonen oli hyvin virka-arvonsa tunteva postinkuljettaja. Virkamerkkien ja pillin oli aina oltava kunnossa ennen matkalle lähtöä. Apunaan Salonen käytti perhettään aina tarvittaessa. Varsinkin silloin, kun oli kuljettava Lukkilan kautta, oli hänen vaimonsa tai tyttärensä Sarkolan laukkua hakemassa Ruolahden tiehaarasta. Näin ollen ei Salosen tarvinnut kuljettaa Sarkolan laukkua Suoniemen kirkonkylän
kautta viedessään kirkonkylän postin perille.

Salonen kuljetti myöskin Tottijärven postia muutamana vuonna, alkaen v.1907, Siurosta Tottijärvelle, kerran viikossa, torstaisin. Salosen jälkeen ei onnistuttu saamaan yhtä kauan virkaa hoitavaa postinkantajaa. Frans Kivikari ja Evert Erkkilä toimivat kuljettajina noin vuoden kumpikin, Kalle Uotilan tullessa heidän jälkeensä, Uotila toimi postinkuljettajana 6 vuotta, aina vuoteen 1933 saakka, jolloin Paavo Talja tuli postinkuljettajaksi. Hän toimi viimeisenä postinkuljettajana Siuron ja Sarkolan välillä, sillä vuonna 1937 siirtyi postinkuljetus Lauttakylä oy:n linja-autoilla tapahtuvaksi. Postinkuljetus siirtyi tällön maaseutukirjeenkannoksi, kantajien viedessä postin talojen porteille kiinnitettyihin laatikoihin.

Sarkolan postiaseman toiminta-alue käsittää vain yhden lainmukaisen kantajapiirin, johon kuuluu yksi postinjakaja. Vuodesta 1944 on ollut apulaispostinjakaja, jonka tehtävänä on Lassinkulman ja Jokivarren postinkanto. Lassinkulma yhdistettiin 1947 postinkantoalueeseen. Mutta yhä vielä saavat kaikki ne, jotka asuvat n. puolen kilometrin etäisyydellä toimistosta, itse noutaa postinsa. Ensimmäisenä jakajakantajana toimi Paavo Talja, vuoteen 1939. Talven 1939-1940 toimivat postinkantajina Eila Talja, Helmi Randell sekä Sinisalo. Vuodesta 1940-1946 hoitivat virkaa toimijärjestyksessä Evert Tero, Yrjö Lehtinen, Eila Talja sekä Matti Vuorenmaa. 1947 ryhtyi Yrjö Lehtinen toistamiseen postinkantajaksi, hoitaen Ruolahden, Suoniemen ja Vahalahden postinkantoa yhä edelleen. Jokivarren ja Lassinkulman postinkantajana toimi Mikko Kouvo, vuodesta 1944-1951.

Satakunnan Nuorisoseurain Liiton kotiseudullinen arkisto

Satakunnan museo, Pori