Ruolahden Randellit osa2

Toinen osa

Mistä nimi Randell?

Kyselin pikku poikana isältäni, mistä olimme saaneet kovin harvinaisen sukunimemme Randell. Sitä isä ei tiennyt, mutta arveli: ”Kais sen on sotaväen ottojen yhteydessä joku kirjuri keksiny.” Niin ei asia kuitenkaan ollut. Setä-Niilo vastasi samaan kysymykseen: ”Kai ne on joskus ulkomailta tullu.” Niinkään ei asia ollut, joskin vähän sinne päin. Randell on nimittäin vanha skotlantilainen nimi, josta esiintyy myös rinnakkainen, ehkä vähän yleisempi muoto Randall. Skotlantiin ei tarvinnut kuitenkaan lähteä juuria etsimään vaan Tottijärvelle.Randellin pajaNiilo Randellin paja.

Sekä isän isän että isän äidin sukujuuren eräs haara palautuu Tottijärven Pajulahden Pajukannan taloon, jossa varhaisin löytamäni esi-isä oli vuonna 1540 Erkki Simonpoika Pajukanta. Veisi kovin paljon aikaa ja tilaa selostaa sukujuuriani näin kaukaa, joten hypätään ajassa noin 280 vuotta eteenpäin vuoteen 1820, jolloin Tottijärven rikosluettelossa on harvinainen merkintä, joka suomennettuna kuuluu seuraavasti: ”Torpparin poika Antti Antinpojalle Lanasta synninpäästö salavuoteuden johdosta kihlakunnanoikeuden päätöksellä.” Sama päiväys: ”Naikkonen Leena Mikontyttärelle synninpäästö salavuoteuden johdosta kihlakunnanoikeuden päätöksellä; B.J.Amnell.” Harvinaista tässä merkinnässä ei ole, että oli kysymys avioliiton ulkopuolisista sukupuolisuhteista (salavuoteudesta), vaan että siinä mainitaan molemmat henkilöt jotka olivat saaneet aikaan aviottoman lapsen. Tavallisesti mainittiin vain äiti.

Tämä Leena oli Tottijarven Kirstuan tytär, joka oli syntynyt 1800. Antti Antinpojan, syntynyt 1792, isä oli Pajukannan poikia, joka tosin oli Lanan torppari noihin aikoihin. Leena ei mennyt naimisiin tämän Antti Antinpojan kanssa vaan Antin serkun Antti Juhonpojan kanssa, joka siis hänkin oli Pajukannan poikia. Antti Juhonpojan isä oli seurakunnan kuudennusmies, jonka eräänä tehtävänä oli valvoa seurakuntalaisten siveellistä käytöstä. Olisiko niin, että hän painosti sopimattomissa suhteissa avioliiton ulkopuolella olleen sukulaispojan tunnustamaan tekosensa Tottijärven kappalaiselle Berndt Josef Amnellille? Antti Juhonpoika ja Leena Mikontytär saivat yhdessä 11 lasta.

 

Leenan avioton tytär, joka syntyi 3.4.1820, ristittiin Anna Kaisaksi. Hänen äitinsä nimen viereen pappi merkitsi leimaavasti ”Q.p.” (Qvinno personen, naikkonen, joka oli synnyttänyt aviottoman lapsen). Isän eli Antti Antinpojan isyys ei millään tavoin, edellä mainitsemaani rikosluettelon mainintaa lukuun ottamatta, ollut luettavissa. Pappi viivasi yli merkinnän ”Q.p.” vihittyään Leenan kristilliseen avioliittoon; hän ei siitä lähtien ollut ”naikkonen” tai ”maattu nainen” (L.q. lagrad quinna) vaan aviovaimo. Anna Kaisa vietti lapsuutensa äitinsä Leena ja Antti Juhonpojan kotona, kunnes tuli siihen ikään, että oli pestauduttava piiaksi. Ja kuinkas sitten kävikään!

 ”Luettelo kirkkokurin alaisista henkilöistä Tottijärvellä” tietää kertoa, että 28.1.1844 Anna Kaisa oli vuorostaan saanut synninpäästön kihlakunnanoikeuden päätöksellä ja B.J.Amnellin välityksellä, saman papin kuin äitinsä. Hänen ”syntikumppaniaan” ei mainita, joten hän ei - ainakaan virallisesti - ollut tiedossa. Anna Kaisa oli näet 18.12.1843 synnyttänyt aviottoman pojan, jolle kasteessa annettiin nimi Johan Wilhelm. Äidin nimen kohdalle rippikirjassa tuli leimaava merkintä Q.p. Anna Kaisa asui poikansa kanssa viitisen vuotta äitinsä Leenan luona Randalassa, kuten nimi silloin kirjoitettiin. Tämä Randala lienee ollut jonkinlainen Pajukannan torppa tai mäkitupa. Antti Juhonpojasta ei koskaan tullut Pajukannan isäntää, vaan joitakin vuosia ennen hänen isänsä kuolemaa Pajukannan omistajat vaihtuivat.

 Randalasta Anna Kaisa siirtyi vuonna 1848, poika mukanaan, piiaksi eläkkeellä olevan sotilaan Anders Widin talouteen. Piikapaikassaan hän kohtasi ensimmaisen aviomiehensä pitäjänkraatari David Frimanin, joka oli tullut Vesilahdelta vuonna 1851. Anna Kaisa pääsi naimisiin käsityöläisten ammattikuntaan kuuluvan henkilön kanssa, mikä aviottomana syntyneen ja aviottoman lapsen synnyttäneen piikanaisen kannalta saattoi olla hyväkin suoritus. Vihkiminen tapahtui 19.1.1851 kotona ”omissa vaatteissa”; oli oikein vihkimisasujakin, mutta mitenkä piialla sellaisiin olisi varaa ollut. Vihkimisen suoritti tietysti samainen B.J.Amnell, joka saman tein viivasi yli kirjaimet Q.p.

 

Kappalainen oli näihin aikoihin ryhtynyt antamaan seurakuntalaisilleen tavanomaisia ruotsalaisperäisiä sukunimiä. Anna Kaisa sai tietenkin miehensä nimen Friman, mutta hänen poikansa Johan Wilhelm ei ollut David Frimanin tekoa. Nähtävästi pastorin mielestä pojalle piti kuitenkin antaajokin sukunimi, ja Tottijärven rippikirjan 1845-1854 sivulta 77 näkyy, miten nimien Johan Wilhelm ja sanan ”oägda” (avioton, joka oikeastaan kai pitaisi kirjoittaa ”oäkta”) väliin on myöhemmin kaarella lisätty sukunimi Randell. Miten pappi on päätynyt moiseen harvinaiseen nimeen, on arvoitus joka panee mielikuvituksen laukkaamaan. Esimerkiksi: kun Anna Kaisan lapsuudenkodin nimi oli Randala ja papin oma nimi Amnell, niin oliko pappi ottanut edellisestii nimestä kirjaimet Rand ja jälkimmäisestä kirjaimet ell, joiden yhdistelmästä olisi syntynyt Randell. Randell tunnetaan sukututkijoiden keskuudessa ns. ”sivistyneistönimenä”, mutta sivistyneistönimiajatus ei toimi tässä yhteydessä lainkaan.

 Avioliitosta ei syntynyt yhtään lasta. Mutta Anna Kaisa jäi melko pian leskeksi, sillä David Friman kuoli keuhkotautiin 39 vuoden ikäisenä vuonna 1856. Anna Kaisa ei kuitenkaan lannistunut, vaan haki seuraavana vuonna esteettömyys-todistuksen mennäkseen uudelleen naimisiin. Kappalainen Amnell - kukapa muu - vihki Anna Kaisan uusiin naimisiin 1.10.1857 Sarkolan Nikkilän rengin Anders Wilhelm Davidssonin kanssa. Anders oli syntynyt 1832 Tottijärvellä ja oli siis 12 vuotta vaimoansa nuorempi. Anna Kaisa muutti poikansa kanssa 6.12.1857 Mouhijärvelle. Anders Wilh. muutti muutamaa päivää myöhemmin.

 Perhe löytyy Mouhijärven Westolan kylän Kinkin talon Tanhuanpään torpasta. Juho Vilho, siis tämä ensimmäinen Randell, jota kutsuttiin Villeksi, oli jo jonkin aikaan ollut renkinä Westolan Hannuksen talossa. Anders Wilhelm Davidsson hankkiutuu kuitenkin Tuiskun kylän Kiilin taloon, joka oli sotaväen kengityssepän virkatalo, ja ryhtyy vuokraviljelijäksi. Mutta Anna Kaisan ja Villen elämä muuttuu yhä traagisemmaksi. Anders Wilh. nimittäin kuolee 29.6. 1866. Mouhijärven rippikirjan asianomaisen sivun huomautuksissa lukee Suomeksi käännettynä: ”Todennäköisesti hukuttautunut. Katso Tampereen sanomat 38: 1 866.” Rippikirjaan on merkitty Anton Wilhelmin edellä mainittu kuolinpäivä, muttei hautauspäivää, mikä voi merkitä, ettei ruumista löydetty tai ettei itsemurhan tehneitä haudattu kirkkomaahan tai että Anders Wilh. on lavastanut koko jutun ja häipynyt paikkakunnalta. Anna Kaisan toisen aviomiehen kuoltua, merkintä Q.p. palasi hänen nimensä viereen uudelleen. Ja vielä toisessa seurakunnassa!

 Niin tai näin, Tampereen Sanomien mainittu numero kertoo seuraavan:

 ”Mouhijärvellä syysk. 5. p.

Täällä tapahtui tänä suvena kolme tapaturmasta kuolemaa. ...Kolmanneksi katosi Tuiskun Kiilin puustellin arentaattori (vuokraviljelijä, SR) Wilhelmi sunnuntaina 29. p. heinäkuuta ja arvellaan menneen järveen. Löydettiin näet ruuhi metsäjärveltä veden vallassa, saman miehen tupakkikukkaro ja piippu ruuhesta, josta arvellaan menneen järveen. Puustelli oli uudessa huudossa ja siihen tuli uusi isäntä. Puustellissa pidettiin syyni 28. p. heinäkuuta ja tuomittiin siinä Wilhelmi wähä syynisakkoa maksamaan. Kun tuomari julisti päätöksen, lausui Wilhelmi: ’Ei nyt auta minua muu kun lähden mieron tielle taikka menen järveen’ ja täytti puheensa kohta toisena päivänä.”

Niin Anna Kaisan toinenkin avioliitto, josta ei myöskään syntynyt yhtään lasta, sai kaamean lopun. Kohta elettiin suurten nälkävuosien aikaa, mutta Anna Kaisa kesti. Hänen maallinen vaelluksensa päättyi vuonna 1885. Mouhijärvellä kuolleitten ja haudattujen luettelossa lukee: ”Selkeen Torpan muori Anna Antintytär 7. marraskuuta, vanhuuttaan, leskenä.”

 Seppo Randell