Sarkolan käsityöpiiri vetää väkeä muualtakin

Jo kuudentoista vuoden ajan ovat kylän naiset kokoontuneet viikottain Vahalahden koululle nypläämään, ompelemaan, tapaamaan toisiaan ja virkistymään. Alataljan Ritvan vetämän
piirin pettämättömästä suosiosta kertoo se, että halki vuosien on siihen löytynyt joka vuosi kylältä yli kymmenen osallistujaa. Ja mikä ihmeellisintä; kaksi naista käy Nokian keskustasta
ja yksi peräti Tampereelta saakka. Taimi Lönnberg on elävä todistus Neulat ja nypylät -piirin vetovoimasta; hän on käynyt piirissä säännöllisesti jo kahdeksan vuotta, vaikka asuu Nokialla eikä hänellä ole minkäänlaisia sukusiteitä tai muita juuria Sarkolaan. Sitä paitsi, hän on ammatiltaan ompelija. Silti hän jaksaa innostua käsityöpiiristä vielä vapaa-aikanaankin niin, että on kahdeksan vuoden aikana ollut sieltä poissa korkeintaan viisi kertaa! “Aina oikein odotan tiistaita, että pääsen tänne, sillä vaikka olen ompelija ammatiltani, täällä pääsen tekemään juuri sitä, mitä haluan tehdä”, hymyilee Taimi. Hänen innostuksensa on antanut myös Liisa Ahoselle mahdollisuuden käydä Neulat ja nypylät-piirissä, vaikka Liisa muuttikin 10 vuotta sitten Sarkolasta Nokialle. Oltuaan poissa muutaman vuoden hän kuuli Taimista ja otti yhteyttä. Nyt naiset kulkevat Nokialta Sarkolaan yhdessä. “Koko ajan kaipasin käsityöpiiriä, sillä se on sellainen henkireikä. Samalla säilyy yhteys kyläläisiin”, miettii Liisa.

Riitta Nybacka on niin vankkumaton käsityöpiiriläinen, että raivaa joka tiistai-illan vapaaksi muilta töiltään ja kiireiltään. “Täältä saa voimia ja hyvää mieltä.” “Sarkolassa on uskomattomia naisia. Heillä on halu ja taito tehdä käsitöitä ja sitten he vielä ottavat siihen ajankin jostain. Näin kauniita käsitöitä ei näe monessa paikassa", antaa Riitta kiitosta kanssasisarilleen ja nyplää samalla taitavasti frivoliteetti-pitsiä.

Anni Vuorista voisi melkeinpä kutsua nypläyksen maratoonariksi, niin paljon hän saa sillä saralla aikaiseksi. Hän on nyplännyt muun muassa 6,5- metrisen ja 60 senttiä korkean verhokapan ja toinen on hyvää vauhtia valmistumassa. Rakkaasta harrastuksestaan hän kiittää Riitta Nybackaa. “Sain häneltä tyynyn ja 100 nypylää joululahjaksi. Sitten Riitta vikitteli minut mukaan kerhoon ja olen siitä hänelle ikikiitollinen. Kuinka hienoa on, että opin nypläämään! Se on niin upeaa, ettei sitä voita mikään.”

Aino Tanskanen on käynyt Neulat ja nypylät - piirissä Tampereelta asti jo kolme vuotta ja sanoo, että kertaakaan ei ole käynyt edes mielessä vaihtaa käsityöpiiriin Tampereelle. “Tänne on niin mukava tulla. Nypläys on vienyt minut mennessään”, sanoo Aino. Anja Mattila on vuosien mittaan välillä käynyt Neulat ja nypylät -piirissä, pitämyt välillä taukoa ja tullut jälleen mukaan. Aiemmin hän teki piirissä hardanger- ja ristipistotöitä, mutta sitten tuli syy opetella nypläys. “Saarion Aili tuli meille, toi mukanaan nypläystyynyn ja totesi, että nyt olisi aika oppia tämä. Ajattelin, että tuota en kyllä opi ikinä, mutta Ritva on niin ihmeellinen opettaja, että kylläpä vain osaan minäkin jo nyplätä.”

Oulusta kotoisin oleva Saini Sydänmaa ei ennen Sarkolaan muuttoaan ollut tehnyt nypläyksen kanssa tuttavuutta. “Näin vain kerran eräässä käsityölehdessä jutun nypläyksestä ja päätin, että vielä joskus opettelen tuon taidon. Kun sitten viitisen vuotta sitten muutin Sarkolaan ja kuulin Neulat ja nypylät -piiristä, päätin että nyt on nypläyksen aika.” Saini ei ole aiemmin ollut käsityöihminen, mutta nypläys on innostanut hänet harrastamaan muitakin käsitöitä. “Vanha käsityötaito ja ylipäätään kaikki se, mitä ennen on tehty, on kyllä aina kiinnostanut minua.”

Hannele Palinkin on jo pitkän linjan käsityöpiiriläinen, sillä Vuorisen Anni houkutteli hänet mukaan jo kahdeksan vuotta sitten. Koruommel- ja hardanger-töinä on syntynyt muun muassa verhokappoja Iahjaksi anopille ja äidille. “Käsityöt kysyvät kärsivällisyyttä, kiinnostusta ja totta kai kädentaitoa. Taiteellisena en voi kuitenkaan itseani pitää, sillä en osaa pätkääkään piirtää”, miettii Hannele ja kutsuu kaikkia kyläläisiä rohkeasti mukaan.

Ritva Alatalja on toiminut Neulat ja nypylät –piirin opettajana koko sen 16-vuotisen historian ajan. “Olen jo kauan aikonut jäädä eläkkeelle, mutta piiriläiset eivät ole antaneet periksi”, naurahtaa Ritva. "Piiriläiset ovat mukava sakki. Meillä on täällä ihan hauskaa Koska olen itse innostunut käsitöistä, on ihan mukava jakaa omaa osaamistaan muillekin, ja on mukava, että se kelpaa”, sanoo Ritva ja korostaa, että piirissä saa kukin tehdä aina sellaista työtä kuin haluaa. Kaikkien ei siis tarvitse tehdä samaa. “Ja kaikki ovat oppineet tekemään sitä mitä ovat aloittaneetkin. Vielä ei kai ole mennyt kovin monta työtä pilalle”, toteaa Ritva nauraen.

M A-H